”Kainutlaatuista” muistisairauksien ennaltaehkäisyä – FINGER-toimintamallin pilotointi Kainuussa

”Viiden sormen” FINGER-toimintamallin mukainen muistisairauksien ennaltaehkäisy on saatu suunniteltua siihen pisteeseen, että syksyllä 2023 pääsemme kokeilemaan, miten toimintamalli pystyttäisiin toteuttamaan meillä Kainuussa. Muistutuksena – FINGER-toimintamalli on suomalaisessa tutkimuksessa rakennettu toimintamalli. Se tarkoittaa elintapaohjausajanjaksoa, jossa panostetaan ravitsemus- ja liikunnan ohjaukseen, kognitiiviseen harjoitteluun sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallintaan ryhmämuotoisesti. Toimintamallissa tunnistetaan riski sairastua muistisairauteen, suunnitellaan ohjausjakso, toteutetaan elintapaohjaus ja seurataan ja arvioidaan asiakkaan tilannetta (kuva 1).

värillinen-prosessikuvaus-FINGER-toimintamallista

Kuva 1. Toimintamalli muistitoimintojen ja toimintakyvyn tukemiseen (Kivipelto ym. 2019,185)

Pilotissa jo olemassa olevaa toimintamallia testataan, miten Kainuussa voitaisiin toimintamallia toteuttaa. Pilotointi tullaan toteuttamaan yhteistyössä Kainuun hyvinvointialueen, järjestöjen ja kuntien kanssa. Yhteistyötä varten on luotu marraskuussa 2022 yhteinen kotona asuvan ikäihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämisen projektiryhmä, jossa yhdessä asioita on kehitetty ja viety eteenpäin kohti käytännön tekemistä. Viimeisimmässä tapaamisessa päätimme antaa pilotille ja toimintamallille hieman FINGER-sanaa kuvaavamman nimen. Projektiryhmä ideoi pilotille nimeksi ”Aivoterveyteen tukea elintapaohjauksella”. 

Kainuussa FINGER-toimintamallia pilotoidaan syksyllä 2023 kolmessa eri Kainuun kunnassa, joita ovat Kajaani, Kuhmo ja Suomussalmi. Tavoitteena on saada kustakin kunnasta 6-8 pilottiasiakasta.  Pilottiasiakkaat ovat n. 60-vuotiaita henkilöitä, joilla CAIDE-riskipisteet ylittävät 6 pistettä. Lisäksi heillä pitää olla motivaatiota sitoutua pilottijaksoon. Pilottiasiakkaat ottavat itse yhteyttä koordinoijaan, joka ottaa heidän yhteystietonsa ylös ja koordinoi tapaamiset (aikataulut, paikat jne.) kunkin kunnan ja pilottiryhmän kohdalla. Kainuun pilotti kestää kolme kuukautta, jonka aikana pilottiryhmäläiset tapaavat ravitsemusterapeutin, liikunnan asiantuntijoita sekä muistiyhdistyksen asiantuntijan. Asiantuntijoille on varattu kolme tapaamiskertaa jokaista ryhmää kohden. Elintapaohjausjakson jälkeen pidetään vielä yksi tapaaminen, jossa tehdään loppumittaukset ja käydään kokemuksia pilotista läpi. (kuva 2)

prosessin-kuvaus-kainuun-pilotoinnista-FINGER-toimintamalliin-pohjautuen

kuva 2. Aivoterveyteen tukea elintapaohjauksella – pilotin suunnitelma.

Tarkoituksena on, että kunkin ryhmän jäsenet tapaavat keskenään aina lähitapaamisena, ja vaihtelevasti asiantuntija voi osallistua lähitapaamisena tai etäyhteyksien avulla. Ryhmäläiset saavat ohjausta ja neuvoja liittyen ravitsemukseen ja liikuntaan ja he pääsevät tekemään kognitiivisia harjoitteita. Kaikkia edellä mainittuja asiantuntijoiden sisältöjä koskee myös sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tiedostaminen ja neuvominen siten, että riskit pienenisivät. Pilotin lopuksi kartoitetaan CAIDE-riskipisteet uudelleen ja pilottiasiakkaiden kokemukset elintapaohjausjaksosta.

Hankkeen tehtävänä on myös arvioida, miten toimintamallin toteutus onnistui ja löytyisikö toteuttamisesta vielä jotain kehittämiskohteita. Arviointia tehdään keräämällä tietoa sisällöntuotantoon osallistuneilta asiantuntijoilta, sekä kartoittamalla riskejä ennen pilotointia ja tarkastelemalla pilotoinnin jälkeen, mitkä riskit mahdollisesti toteutuivat. Esimerkiksi ennen pilotointia projektiryhmässä on pohdittu, että voisiko toimintamalli olla tehokkaampi ennaltaehkäisyn näkökulmasta, jos elintapaohjaus suunnattaisiin hieman nuoremmille kuin 60-vuotiaille kainuulaisille. Pilotin koordinoijana toimii perusterveydenhuollon vastaanoton sairaanhoitaja, joka on työskennellyt paljon palveluita käyttävien asiakkaiden tiimissä. Hän arvioi tahollaan yhtenä asiantuntijana, onko koordinointitehtävä mahdollista toteuttaa vastaanotolta käsin, vai pitäisikö koordinointi tehdä jonkun toisen toimijan kautta.

Kuten edellisessä FINGER-toimintamallia käsittelevässä blogitekstissä tuli mainittua, että peilaten Kainuun ikääntyneiden määrään ja siihen, että erityisesti muistisairaudet lisäävät ikääntyvien palveluntarvetta (Karppanen 2021, 9), on FINGER-toimintamallin käyttöönotto ajankohtaista meillä Kainuussakin. Nyt pääsemme käytännössä kokeilemaan, miten toimintamalli tällä uudella yhteistyömuodolla käytännössä toimisi.

Psssst! Käyhän vilkaisemassa FINGER-tutkija Miia Kivipellon viime vuoden loppupuolella julkaistu kirja ”Aivoterveys – viiden sormen ohje”, joka tällä hetkellä löytyy ainakin Kajaanin ja Suomussalmen kirjastoista. Kirjassa on hyvää tietoa aivoterveydestä huolehtimisesta esimerkiksi yleisen tiedon ja vaikka ruokareseptien muodossa ikään katsomatta. (kuva 3)

aivoterveys-viiden-sormen-ohje-kirjan-kansikuva-kuinka-pienennät-muistihäiriöiden-ja-muistisairauksien-riskiä-miia-kivipelto

Lisätietoa FINGER-toimintamallista voit käydä lukemassa
aiemmasta Palvelut tukenasi -hankkeen blogitekstistä (jossa myös kattava lähdeluettelo aiheesta) https://palveluttukenasihanke.wordpress.com/2022/10/26/finger-toimintamalli-sopii-toteuttavaksi-osana-perusterveydenhuollon-ennaltaehkaisevaa-toimintaa/

ja THL:n sivuilta
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke

Jätä kommentti

Design a site like this with WordPress.com
Aloitus